PATHWAY / POLKU 22.2.–26.5.2013

Olet tässä: Etusivu / Rovaniemen taidemuseo / Näyttelyhistoria / PATHWAY / POLKU 22.2.–26.5.2013
Pathway_150.jpgKaija Kiuru

Polku - vuoropuhelu pohjoisuudesta on kansainvälinen taidenäyttely, jonka kertoo pohjoisesta luonnosta, elämästä pohjoisessa sekä niistä muutoksista, joita pohjoisessa tapahtuu. Näyttely linkittää yhteen taiteen ja yhteiskunnallisen keskustelun. Näyttelyyn on kutsuttu taiteilijoita Suomesta, Ruotsista, Norjasta, Islannista, Grönlannista ja Venäjän pohjoisilta alueilta.

Polku-näyttely perustuu pohjoiseen, sen juuriin, tarinaan, nopeisiin kulttuurimuutoksiin ja moniin haasteisiin, joita pohjoisen ihmiset kohtaavat tänä päivänä. Näyttelyyn on kutsuttu taiteilijoita Suomesta, Ruotsista, Norjasta, Islannista, Grönlannista ja Venäjältä. Näyttelyn taiteilijat ovat Jessie Kleemann ja Julie Edel Hardenberg Grönlannista, Hrafnkell Sigurdsson ja Rúrí Islannista, Kristin Tårnesvik ja Ståle Blæsterdalen Norjasta, Anna Widén ja Katarina Pirak Sikku Ruotsista, Aleksander Kozhin Venäjältä sekä Markku Heikkilä ja Kaija Kiuru Suomesta. Näyttelyn kuraattoreina ovat taiteilija Patrick Huse Norjasta ja Rovaniemen taidemuseon amanuenssi Riitta Kuusikko.

Näyttelyn grönlantilaiset taiteilijat toimivat taiteen kentällä laajasti, kuvataiteilijoina sekä kirjallisuuden että esittävän taiteen aloilla. Jessie Kleemania voidaaan pitää grönlannin nykytaiteen pioneerina. Hän yhdistelee teoksissaan inuiittiperinnettä nykygrönlantilaisiin teemoihin. Usein hänen teoksissaan keskiössä on naisen asema nyky-yhteiskunnassa. Julie Edel Hardenberg tuo näyttelyyn sarjan elokuvajulisteita, jotka vaikuttavat ensi näkemältä hollywood-tyylisiltä kuvilta. Tarkemmin katsottuna kyse onkin jostain ihan muusta, kuvitelluista tarinoista, jossa tavalliset ihmiset nousevat elämän sankareiksi.

Rúrin installaatio Future Cartography (Tulevaisuuden kartoitusta) ottaa kantaa ilmaston muutokseen. Kartoissa esitetään tulevaisuuden näkymiä ilmaston lämpenemisen ja jäämassojen sulamisen vaikutuksista. Visualisesti kauniit kuvat kertovat karua tarinaa ihmisen vaikutuksista maapallon tuhoamisessa. Ihmisen ja luonnon välisestä tasapainosta tai sen järkkymisestä kertoo myös Kaija Kiuru teoksillaan. Ekologiset kysymykset ja paikallisuuteen liittyvät teemat ovat taiteilijalle tärkeitä. Hän yhdistelee erilaisia, yllättäviäkin materiaaleja teoksissaan. Anna Widen käyttää teoksissaan luonnonmateriaaleja. Luonnosta kerätyt materiaalit saavat uusia merkityksiä Widenin taiteessa. Luonnosta irti revityt puut museotilassa herättävät kysymyksiä ihmisen ylivallasta luontoa kohtaan; onko luonto ihmiselle vain pääomaa, jota voimme hyödyntää.

Kristin Tårnesvik
käsittelee teoksissaan populäärikulttuuria, kulttuurisia kliseitä ja kansallisuuskysymyksiä. Hän työskentelee usein arkistomateriaalien kanssa. Hän yhdistelee teoksissaan erilaisia materiaaleja, kuten valokuvia ja tekstiä. Tårnesvikin ohella toinen saamelaistaiteilija Katarina Pirak Sikku saa aiheensa suvun historiasta, saamelaisesta perinteestä ja avarasta tunturimaisemasta. Usein hänen teokset ovat hyvin kantaaottavia.

Ståle Blæsterdalen löytää inspiraationsa pohjoisen luonnosta, sen valosta ja vuodenajoista. Hänen runolliset kuvat vievät ajatukset kauas menneisyyteen, johonkin alkuperäiseen, kadotettuun aikaan. Markku Heikkilän työskentelyssä tärkeää on tietoisen tekemisen ja spontaanisuuden kohtaaminen. Hän palaa teoksissa lapsuuden maisemiin Tornionjokilaaksoon. Lapsuuden joentörmät, tyyni joki, lehmät jokiniityillä ja äänimaisema heijastuvat Heikkilän teoksissa. Aleksander Kozhinin taide ulottaa juurensa kauas menneisyyteen, antiikin ajan filosofeihin. Hänen abstraktit maalaukset kertovat ajasta, yön ohikiitävistä hetkistä tai heikosta valon kajosta pimeässä. Hrafnkell Sigurdsson tuo Rovaniemelle videoteoksen, jossa lasku vesiliukumäessä saa syvempiä merkityksiä.

Näyttely jatkaa Rovaniemeltä Oulun taidemuseoon. Kuvagalleriaan pääset klikkaamalla alla olevaa kuvaa.