Nurinkurin

Olet tässä: Etusivu / Rovaniemen taidemuseo / Näyttelyt / Nurinkurin
Näyttelykalenteri
nurinkurinbanneri.jpg

Jenny ja Antti Wihurin rahaston kokoelmasta koottu näyttely astuu ulos totutusta. Sen aiheet kannustavat ajatusleikkeihin ja itsestäänselvyyksien kyseenalaistamiseen. Teokset saattavat hassutella, mutta niistä voi löytää myös kriittisiä ja ajankohtaisia keskustelunavauksia.

Rovaniemen taidemuseon kokoelma on merkittävä kooste suomalaisesta nykytaiteesta. Kokoelmaan perustuvan näyttelyn ovat koonneet Lapin yliopiston kuvataidekasvatuksen opiskelijat, jotka ohjaavat myös näyttelyyn pohjautuvia nurinkurisuutta eri tavoin käsitteleviä työpajoja.

POIMINTOJA NÄYTTELYSTÄ

Elina Sarlinin teokset juhlivat väreillä ja yksityiskohdilla. Huomio keskittyy hetkiin, jotka monesti unohtuvat arjen keskellä. ”Jokainen hetki määrittyy aina itsestään käsin ja luo uuden kontekstin sille, mikä on oleellista ja mikä epäoleellista. Maalaukset leikittelevät triviaalin ja merkityksellisen suhteilla pyrkien irtautumaan totunnaisuuksista, jäykästä ajattelusta ja tarpeettomasta vakavuudesta.”

Paavo Tolosen tuotanto on usein luonteeltaan dokumentaarista ja arkirealistista. Teos Vihreä aurinko korostaa taiteilijan monipuolisuutta ekspressiivisyydellään ja voimakkuudellaan.

Anu Tuominen yhdistää teoksissaan käsityötä ja löydettyjä esineitä. Yksi Tuomiselle ominaisista työskentelymateriaaleista on lanka. Teoksiin käytetyt esineet ovat peräisin esimerkiksi kirpputoreilta, roskalavoilta tai rannoilta, mutta eniten löytöjä taiteilija tekee omissa varastoissaan. Tuomisen taiteessa tavallinen esine muuttuu joksikin ihan muuksi.

Pertti Kekarainen tutkii tilaa ja siinä tapahtuvia muutoksia. Tilaa ei koeta pelkästään näkemällä, vaan kokemukseen vaikuttavat muutkin aistit, tilan koko, valo, materiaalit sekä tilan käyttötarkoitus. Lentikulaarisissa valokuvissa X ja 18 tila muuttuu, kun sen ohitse kävelee.

Antti Vuoren taide on värikästä ja satumaista. Leikkisät aiheet, kuten teoksessa Veden kummajainen, tempaavat katsojan mukaansa fantasiamaailmaan. Vuoren mukaan taiteessa värien tulee olla tasapainossa. Valoisien värien joukossa on myös tummuutta, varjopuolia. Tummat sävyt tuovat unenomaisiin teoksiin dramatiikkaa.

Hannele Kylänpää tunnetaan erityisesti pronssiveistoksista, jotka kuvaavat ilmeikkäästi eläimiä ja ihmisiä. Eläväpintaisista ja muodoltaan harkituista veistoksista voi löytää symbolisia viittauksia.

Eemil Karilan teosten aiheet määräävät yleensä niiden toteutustekniikan. Karilalle taide tarkoittaa oppimista. Taiteen tekeminen opettaa tekniikoiden ja itseilmaisun ohella myös laajemmin suhtautumista elämään ja elämiseen.

Anni Leppälä tutkii näkyvän maailman ja kokemusmaailman kohtaamista. Valokuvat voivat tallentaa kokemuksen, jolloin ne toimivat kahden eri maailman yhdistäjinä.

Kuva: Elina Sarlin, Avara, 2011, öljy kankaalle. Yksityiskohta.


18.1.2019 - 22.9.2019 11:00–18:00