KOLMEN KAPPALEEN ONGELMA. Petri Eskelinen, Ilmari Gryta ja Krister Gråhn

Olet tässä: Etusivu / Rovaniemen taidemuseo / Näyttelyhistoria / KOLMEN KAPPALEEN ONGELMA. Petri Eskelinen, Ilmari Gryta ja Krister Gråhn
Näyttelyt 2014-
Kolmen_kappaleen_ongelma_960.jpg

Näyttely koostuu kolmen kuvanveistäjän ajassa ja tilassa liikkuvista teoksista. Yhdistävänä tekijänä on uteliaisuus maailmaa liikuttaviin lakeihin. Taiteilijoita kiehtoo avaruus ja sen mysteerit.

Näyttelyn nimi viittaa klassiseen fysiikan probleemaan, jossa kahden kolmiulotteisesti liikkuvan kappaleen radat voidaan vielä laskea ja ennakoida, mutta jo kolme vapaasti liikkuvaa kappaletta muuttaa laskut likiarvoiksi ja liikeradat arvaamattomiksi. Kolmen kappaleen ongelman voi ajatella arvaamattomuuden rajapintana, kun ennakoitu muuttuu ennakoimattomaksi.

Kuinka tuntea omat kädet selälläsi, kuinka saada tila ympärilläsi liikkumaan, kuinka esittää kasvin elämänkaari ihmisen kautta tai kuinka nähdä ympärille kuin kärpänen. Rovaniemeläislähtöinen Petri Eskelinen on kiinnostunut mahdottomien asioiden esittämisestä mahdollisena, pelkistettyinä teknisinä ratkaisuina. Hänen teoksensa haastavat katsojan osallistumaan. ”Haluan teosteni tekniikan ja käytettävyyden olevan hipaisunäytöllisen puhelimen sijaan kuin vanhan herätyskellon vetämistä muistuttava hieman voimaa vaativa rituaali. Ihmisen kehon tiedolliset ja tiedostamattomat liikkeet ovat nousseet teknisen tutkintani kohteeksi, kuin kehon figuuri sitä tutkivalle taidemaalarille. ”

Havainnot ihmisluonteesta, ajastamme ja elinympäristöstämme kiinnostavat Ilmari Grytaa. Hän tuo esille erilaisia näkemyksiä ja toimintamalleja, joita yksilöllä ja yhteiskunnalla on. Teoksillaan hän herättää kysymyksiä, miksi ihmiskunta rakentaa maailmaa, joka muodostuu erilaisista kamppailuista hyvän ja pahan välillä ja siitä syntyvästä epätasapainosta. ”Kysyn, onko hyvin voivilla ja vaurailla ihmisillä oikeus elää hetkessä ja olla ajattelematta kurjuudessa eläviä? Onko kurjuudessa elävillä oikeus hylätä todellisessa hetkisessä eläminen ja paeta kuvitelmiin paremmasta elämästä? Entä olisiko elämämme onnellista, tai osaisimmeko arvostaa sitä, jos saavuttaisimme täydellisen tasapainon? Elämme sitten menneessä, hetkessä tai tulevaisuudessa yksi on varmaa: pienuutemme luonnonvoimien edessä.”

Suomen kielessä on erilaisia murteita ja murrealueita. Samoin kuvallisessa kielessä voidaan erottaa murrealueita - kuvat luetaan eri tavalla eri puolella Suomea. Krister Gråhnin teoksissa kielellä on usein tärkeä merkitys. Se esiintyy joko teosten nimissä tai katsojan tuottamana sattumanvaraisena puheena - äänenä ja värähtelynä. Kuvallinen ja sanallinen kieli eivät ole erillisiä kommunikaatiomuotoja. Ne ovat päällekkäisiä pikemminkin kuin rinnakkaisia - toinen toisensa tukemia ja läpäisemiä. Kuvan ja sanan merkitys voi muuttua. Esittämällä niitä yhdessä erilaisissa tilanteissa voi ne määritellä uudelleen ja samalla antaa niille mahdollisuuden yhdessä viitata uuteen kolmanteen merkitykseen. Kieli ei ole muuttumatonta ja lukittua vaan se vaihtelee kommunikointitavasta riippuen.

Kuva: Perti Eskelinen, Tunnelin malli, 2014. Valokuva: Tom Hovinbøle

10.10.2014 11:00–11.1.2015 18:00